maanantai 11. marraskuuta 2013

Paimennusta ja tottistelua

Ihanaa kun Ripa jo terve ja voi jälleen huoletta treenata. Toivotaan että jatkossa pysyy moiset sairaudet poissa.

Ti 5.11. Somerolla paimentamassa; Ripa, Joku ja Donny
Huh huh mitkä olosuhteet; tuulta, sadetta, liukas laidun, muutama sentti vettä ja muuta mukavaa, kuranen paimen ja paimenet ja lopulta autokin.
Nooh, mitä pieniestä. Paimentaessa aurinko paistoi ja oli lämmintä ja kuivaa, ainakin siltä se tuntui.
Ensin lautumelle pääsi Ripa, jolle tehtiin hakukaaria siten, että Marika seisoi tolppana lammaslauman lähellä ja Ripan tuli kiertää Marika päästäkseen lampaiden taakse tasapainoon. Alkuun otti koville, sillä Ripa paineistui Marikasta, mutta muutaman toiston jälkeen suoritus oli jo aikas mallikas ja uskon Ripankin päässeen jyvälle. Otettiin lopuksi osa ilman Marikan kiertoa ja osa Marikan kieroin ja oikein mukavalta alkoi näyttämään. Vastapainoksi tehtiin pientä kuljetusta, jossa mutkittelin ja Ripa hakeutui tasapainoon. Jäi todella hyvä mieli.
Sitten areenalle pääsi Mr Joku 8kk, joka olikin varsinainen tehopakkaus. Alkuun hajotti pakan perusteellisesti ja pisti minut juoksemaan laitumella toden teolla. Lopulta onnistuin pitämään loitolla enkä antanut halkaista laumaa ja johan rauhottui paimennus. Pikkainen jukuripää se on, mutta vallan mainio otus <3 Pysäytyksen kanssa pitää tehdä paljon töitä. Jäi todella kiinni lampaisiin - silmistään. Ja osoitti todellista sisukkuutta yhden lampaan vartiomisessa. Eikä edes yrittänyt käyttää hampaita - mainiota.
The Donny-boy 10kk oli sitten hännän huippu ja todellinen huippu olikin. Mikä koira, vau ! Heti vaan irti ja kiersi laumaa todella hyvällä etäisyydellä, silmä kovana. Lopulta hakeutui itsenäisesti tasapainoon. Donnyn kanssa homma oli todella helppoa eikä mitään ylimääräistä. Todella rentoa ! Eikä D:kään käytä yhtään hampaita mikä parasta.  

Koko kolmikko toisistaan aivan erilaisia paimenia:
Ripa rodunomaisesti lähietäisyydellä ja rennosti sekä kuuliaisesti. Focus enemmän minussa kuin lampaissa ainakin aina alkuun. Nöyrä koira.
Joku kiihkeä, intoilija, jolla korvat pikkasen kiinni, mutta silmät sitäkin suuremmat. Nöyryys kaukana, mutta intoa riittää ja todella uskalias hurjapää.
Donny kuulias, nöyrä. Helposti ohjattava. Reakoi todella mukavasti ja oma-alotteisesti. Lukee hyvin lampaita.

Ke 6.11.Tehis-treenit kera Marin
Jatkettiin suunnitelman mukaan kehään tulojen ja siirtymien suorittamista ja ilokseni sain hyvää palautetta kehittymisestämme. Ripa onkin viime treenit ollut todella innokas ja motivoitunut - sekä valitettavasti äänekäs. Lelu on ollut todella hyvä palkka.
Vinkiksi Marilta saimme:     
Jatketaan edelleen kehään tulojen treenaamista ja siirtymiä siten, että suunnittelen itse treenit siirtymineen paperille. Siten tiedän mihin pitää mennä ja oma varmuus kasvaa. Voidaa ottaa vaihtelevasti joko vain siirtymiä ja hyvästä siirtymästä palkka. Liikkeen alkuja ja siirtymä ja palkka. Liikkeen alkuja, siirtymä ja liikkeen alku ja palkka. Siirtymiin "mennään" ja seuraavan liikkeen vihje/hetsaus. Palkan ajoitus siten, ettei piippaa.
Seuraavaan Marin treeniin  lisäaiheeksi piippaus.

To 7.11. Ojanko, ulkokenttä omat treenit
Syyskokouksen sijaan päätin treenata Ripan sekä kokeilla Donnyn tokointoa.
Ripa oli ihan mahdoton - siis ihanan sika. Kokoajan 110% mukana, siirtymät seurasi tosi tiiviisti. Seuruussa edisti ihan kamalasti, mutta palautui huomautuksesta oikeaan paikkaan eikä ottanut itseensä. Kapulan nostot oli ihan huippuja, nopeita ja täsmällisä. Muutama kapulan palautuskin ihan jees. Merkille menoa myös treenattiin ihan lähietäisyydeltä. Tämä tulee ottaa tehokuuriin, jotta merkin paikka saadaan varmistumaan. Pikkuhiljaa tuohon tulossa Ripaltakin oivallusta, mutta ei osaa vielä korjata jos menee vinoon. Kokonaisuudessaan treenit oli niiiiin nappisuoritus !
Donny pääsi kentälle ja siitähän se rallattelu alkoi. Varmaan sellaset 10 min rallatteli, kunnes alkoi ihmetellä, että pitäisköhän tehdä jotain ton seisoskelevan ihmisen kanssa, huoh ! Lopulta päästiin sivulletulo harjoituksiin, joissa paikka ja keskittyminen olivat koetuksella. Toinen etutassu tuppaa tulemaan vasemman jalan yli / päälle / eteen tai Donny muutaa asentoa sen 100 kertaa. Vahvistetaan nyt alkuun se paikka naksulla ja jatketaan siitä.
Lopuksi mentiin yhteislenkille, joka pikkasen jännitti, koska pojat eivät ole olleet ihan parhaat kaverit ja rähinöitä oli odotettavissa enkä ollut yhtään varma miten D toimii vapaana, mutta riskinotto kannatti. Lenkki oli onnistunut. Pojat eivät alkuun olleet näkevinään toisiaan, mutta pikkuhiljaa välit lämpeni ja jo kirmattin yhtä matkaa. D oli kuuliainen ja tuli aina kutsusta luokse. Pikkasen rähisi vastaantuleville koirille, mikä tulee karsia pois pikimmiten.       

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti