Päivitystekstit kuvineen on jatkossa facebookissa
tiistai 26. kesäkuuta 2018
07.-12.2016 tapahtumat niiltä päiviltä ....
12.2016
Ripa toipuu jo hyvin
maanantaista ja Toisto vielä tokkurassa tämän päiväisestä.
Molemmille tehty "takapään kevennys"
Molemmille tehty "takapään kevennys"
6.11.2016
29.10.2016
R . I . P. 27.06.2005-21.10.2016
Tellu aka Hulmuhelman Hepsankeikka.
16.10.2016
Ensimmäisen kerran
pääsee hehkuttaa kokeen keskeytystä. Kokeen viime minuuteilla viimeisessä
tehtävässä, häkityksessä, yx lampi päättä karata ja Ripa syöksyy perään ja
palauttaa ennen kuin edes tajuan miten kävi eli siihen loppu virsi kaunis ja
kirjaan kirjattiin keskeytys. Rata kuitenkin tehtiin loppuun eli loppuhäkitys
kaikilla lampailla :)
Vuoden vikat kokeet ja
ens vuonna taas uusin yrityksin.
Kiitos kisakumppanit
ja kisapaikat tästä vuodesta !
2.10.2016
HSKH:n uusi ALO:n
tokomestari, Toisto. 192,5 pistettä.
24.9.2016
Aivan huikea päivä. Tokoa
lampit hakua ja PALJON ihania ystäviä ja tietty koiria. Kiitos Hansu Janina Sanna Laura
ja Outi
Kuvassa poika Lenni äiti Dira poika Toisto ja isukki Ripa 💕
Kuvassa poika Lenni äiti Dira poika Toisto ja isukki Ripa 💕
9.9.2016
Matkaan lähden matkaan
lähden ....
21.8.2016
Toistolle tosi
armollinen 1. tulos 160,5 pistettä
Toiston minipisteet PM
tokokokeista. Pääosin pistemenetykset siitä, kun maahanmeno on niin super ja
sieltä sivulle tuloa pitää aina arpoa. Nyt nostetaan sivulle tulot uuteen
arvoon. Seuruun tasoa tulee ehdottomasti nostaa. Lt vois toimia paremmin ekasta
käskystä (tässä oli kyllä jokin kuurous). Mutta kyllä niitä onnistumisiakin
oli, varsinkin kaukot, jotka oli viikko sitten vielä ihan out.
Pääasia että HSKH I joukkue voitti ja HSKH II oli kolmas. Me jälkimmäisessä ryhmässä.
Pääasia että HSKH I joukkue voitti ja HSKH II oli kolmas. Me jälkimmäisessä ryhmässä.
Ripa kävi tänään
kokeessa, jossa korvat unohtu kotiin. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita mutta
hauskaa.
Sumia debytoi agin
supermöllikisoissa pe 5.8.
30.7. Ratakurssi, Pukkila
27.7.2016 Sipoo
Aivan mahtavat treenit viileässä illassa. Ripa suoritti
hienot haut ja loistavaa poispäinajoa pujotellen ja häkitys ekalla ok. Kiitos
Merja kuvista ja seurasta !!
Sumia oli myös todella taitava friidu - ainakin syömään
hihnansa poikki (taas).
Jokunen paarman purema lisää kropassa on hyvä muisto tästä
illasta
keskiviikko 27. heinäkuuta 2016
Tavoitteena joskus kisavalmis koira :)
Mielessä on tavotteita, PALJON tavotteita, mutta realistisesti ajatellen vain osaan on mahdollisuus (jos siihenkään). Pääasia kuitenkin että yhdessä tekemisen ilon säilyy koirasta ja lajista riippumatta - se antaa niin paljon, mutta kilpailuhimoa se ei sammuta.
RIPA:
Olisin niin kovasti halunnut Ripasta tokovalion (jo viime vuonna ennen sääntömuutosta) ja paimennusvalion (myös jo viime vuonna) viimeistään tänä vuonna, mutta aika ei riitä kaikkien lajien ja koirien treenamiseen kisa-/koekuntoon TAI sitten ei vaan pääse kokeisiin (super suuri harmitus).
Ripalla EVL-luokassa kesken kierto/kapula/hyppy -liike, johon saatu hyvät ohjeet. Syksyllä saatetaan liike kuntoon ja kerrataan muut liikket ja eiku kokeisiin I-tulos jahtiin :) Näin helppoa se on.
PAIM-koepaikat on kiven alla. Vaikka kuinka valvoo yli puolen yön sähköpostin ilmon takia tai soittaa sekunttia yli ilmoajan, on aina myöhässä ja paikat jo menneet. Miten se on mahdollista ?! Jotan petrattavaa tuossa järjestelmässä tulisi olla, jotta mahdollisimman moni pääsee lyhyen kesäkauden aikana ylempien luokkien kokeisiin. Viisas ystävä väläytti: Jos järjestäjillä on kahdet peräkkäiset kisapäivät, sama osallistuja ei voi olla molempina päivinä. / Osallistujat valitaan arpomalla. / Ja sitten jo hienosti toteutunut järjestely, että kisat erikseen vain 2-3 luokan kisaajille.
Nyt kuitenkin - vihdoinkin - päästiin kisoihin 10.8. jotka mahdollisesti jäävät tämän vuoden ainoiksi, jos pääsymahdollisuuksiin yritysmahdollisuuksista vertaa.
Onneksi ASCAn kisoihin päästiin jopa molempiin sekä Kausalaan että Kiteelle. Seuraavat sitten ensi kesänä, jollei sitä ennen ulkomaille asti rehvakkaasti lähde kisaamaan ;)
Paimennuksen suhteen tietysti pitää miettiä, että mihin asti Ripan rahkeet ylipäänsä riittävät ? Tiedostan hyvin koiran puutteet ja niiden ehdoilla on mentävä, mutta kaikkeni yritän jotta eri kisamuodoissa päästään osallistumaan - menestys on kokonaan toinen juttu.
Agilitykisoihin ei olla edes pyritty, nehän olisikin olleet melko varma nakki pääsyn kannalta, mutta niissä nyt tauko (eivaanhuvitatauko).
TOISTO:
Pikku-Toiston piti olla mukana HSKH ry:n SM-tokojoukkueessa tai niin kuvittelin, mutta sitten loppui aika treenata Toisto terävimpään kuntoon ja se tärkein jäi kokonaan uupumaan - kisatulos ! Loppupelissä olisi ollut epävarmaa joukkueeseen pääsykin, sillä tänä vuonna seurasta lähtikin vain yksi joukkue kahden sijaan. Ensi vuonna uusi yritys.
Toiston kanssa kuitenkin tavoite korkata tokokokeet tänä vuonna. Muuten liikkeet on ok, mutta kaukojen kanssa on puurtamista, tosin 24.7. tapahtui SUURI edistys, ja seuruun kontaktin pysyminen on myös haaste (ne hermot ne hermot).
Paimennuksen suhteen edetään todella rauhassa. Sen verran pehmee on, että koulutus saa odottaa kunhan on syttynyt kunnolla. Nyt tehdään Toiston ehdolla perussettiä (stoppi / kuljetusta / vierellä poispäinajoa / ristiinkävelyä ja siinä samalla etäisyyttä flänkkeihin sekä suuntakäskyt) eikä puututa muuhun kuin näykintä yrityksiin. Muuten saa olla ns luonnonlapsi.
SUMIA:
Siinä onkin pähkinää purtavaksi :D
Sumian kanssa on pitkään etsitty yhteistä säveltä. Muistan että vastaavaa etsin Ripan kanssa noin reilu vuoden. Bc on kuitenkin rotuominaisuuksiltaan niin paljon erilainen kuin auspai vaikka koirahan se on sekin. Minulle sillä on kuitenkin ollut iso merkitys - ehkä isompi kuin osasin odottaa. Ei tosin huonossa mielessä vaan haastellisessa.
Sumiasta tulisi vaikka mitä jos olisi aikaa treenta vaikka mitä. Päälajin (paimennus) rinnalle otettu agility edistyy juuri siinä tahdissa kun treenaa. Kaikki tuntuu Sumian kanssa helpolta. Jos olisi tehty tokoa niin luulen, että siinäkin menisi huimaa vauhtia eteenpäin (ollaan kyllä testattu).
Sumian AgilitySharks valmennus loppui kesäkuussa ja sen myötä koiralle on kasvanut hurja agilitypalo. Jatkeeksi ollaan käyty kerran viikossa alkeistreeneissä tiistaisin. Miksi alkeis ? Nooh, halusin että kaikki esteet tulee koulutuksen myötä järjestelmällisesti läpikäytyä kouluttajan/avustajan kanssa ja että koulutuksessa on vakiovuoro. Samoin tulee opeteltua odottelua kentän laidalla ja totuteltua muihin rekkuihin kiihdyttävän lajin lähimaastossa. Hyvinhän tuo kaikki on sujunut.
Syksyn ja talven hallikauden aikana pääpaino on kontakteissa ja kepeissä. Ehkä ensi keväänä ollaan kisavalmiita :)
Paimennus .... jaahas. Koirasta on ihan 100% vaikka ja mihin, mutta ohjaaja ei ole edes samalla galaksilla - ainakaan joka hetki. Parin viime viikon aikana olen kuitenkin käsittänyt mitä pitää asian eteen tehdä ja parit viime treenit on onnistunut hyvin ja ollaan tehty asioita yhdessä, mikä tuntuu taivaalliselta. Mitä siis tehdään ? Suunnitellaan hyvä lyhyt treeni ja taas suunnitellaan hyvä korjaussetti jne. ja minua häirinneet ulkopuoliset häiriöt minimiin. Antamaani paineeseen tulee koiran vastata ja tässä on lähietäisyydessä tapahtunut muutos parempaan, mutta paineen voima heikkenee etäisyyden kasvaessa ja tätä nyt mm petrataan. Muitakin asioita on listalla, mutta jos nyt lähtis tuosta ja palais ajoittain / hetkellisesti muihin kun yhdessä tekeminen sujuu ongelmitta.
RIPA:
Olisin niin kovasti halunnut Ripasta tokovalion (jo viime vuonna ennen sääntömuutosta) ja paimennusvalion (myös jo viime vuonna) viimeistään tänä vuonna, mutta aika ei riitä kaikkien lajien ja koirien treenamiseen kisa-/koekuntoon TAI sitten ei vaan pääse kokeisiin (super suuri harmitus).
Ripalla EVL-luokassa kesken kierto/kapula/hyppy -liike, johon saatu hyvät ohjeet. Syksyllä saatetaan liike kuntoon ja kerrataan muut liikket ja eiku kokeisiin I-tulos jahtiin :) Näin helppoa se on.
PAIM-koepaikat on kiven alla. Vaikka kuinka valvoo yli puolen yön sähköpostin ilmon takia tai soittaa sekunttia yli ilmoajan, on aina myöhässä ja paikat jo menneet. Miten se on mahdollista ?! Jotan petrattavaa tuossa järjestelmässä tulisi olla, jotta mahdollisimman moni pääsee lyhyen kesäkauden aikana ylempien luokkien kokeisiin. Viisas ystävä väläytti: Jos järjestäjillä on kahdet peräkkäiset kisapäivät, sama osallistuja ei voi olla molempina päivinä. / Osallistujat valitaan arpomalla. / Ja sitten jo hienosti toteutunut järjestely, että kisat erikseen vain 2-3 luokan kisaajille.
Nyt kuitenkin - vihdoinkin - päästiin kisoihin 10.8. jotka mahdollisesti jäävät tämän vuoden ainoiksi, jos pääsymahdollisuuksiin yritysmahdollisuuksista vertaa.
Onneksi ASCAn kisoihin päästiin jopa molempiin sekä Kausalaan että Kiteelle. Seuraavat sitten ensi kesänä, jollei sitä ennen ulkomaille asti rehvakkaasti lähde kisaamaan ;)
Paimennuksen suhteen tietysti pitää miettiä, että mihin asti Ripan rahkeet ylipäänsä riittävät ? Tiedostan hyvin koiran puutteet ja niiden ehdoilla on mentävä, mutta kaikkeni yritän jotta eri kisamuodoissa päästään osallistumaan - menestys on kokonaan toinen juttu.
Agilitykisoihin ei olla edes pyritty, nehän olisikin olleet melko varma nakki pääsyn kannalta, mutta niissä nyt tauko (eivaanhuvitatauko).
TOISTO:
Pikku-Toiston piti olla mukana HSKH ry:n SM-tokojoukkueessa tai niin kuvittelin, mutta sitten loppui aika treenata Toisto terävimpään kuntoon ja se tärkein jäi kokonaan uupumaan - kisatulos ! Loppupelissä olisi ollut epävarmaa joukkueeseen pääsykin, sillä tänä vuonna seurasta lähtikin vain yksi joukkue kahden sijaan. Ensi vuonna uusi yritys.
Toiston kanssa kuitenkin tavoite korkata tokokokeet tänä vuonna. Muuten liikkeet on ok, mutta kaukojen kanssa on puurtamista, tosin 24.7. tapahtui SUURI edistys, ja seuruun kontaktin pysyminen on myös haaste (ne hermot ne hermot).
Paimennuksen suhteen edetään todella rauhassa. Sen verran pehmee on, että koulutus saa odottaa kunhan on syttynyt kunnolla. Nyt tehdään Toiston ehdolla perussettiä (stoppi / kuljetusta / vierellä poispäinajoa / ristiinkävelyä ja siinä samalla etäisyyttä flänkkeihin sekä suuntakäskyt) eikä puututa muuhun kuin näykintä yrityksiin. Muuten saa olla ns luonnonlapsi.
SUMIA:
Siinä onkin pähkinää purtavaksi :D
Sumian kanssa on pitkään etsitty yhteistä säveltä. Muistan että vastaavaa etsin Ripan kanssa noin reilu vuoden. Bc on kuitenkin rotuominaisuuksiltaan niin paljon erilainen kuin auspai vaikka koirahan se on sekin. Minulle sillä on kuitenkin ollut iso merkitys - ehkä isompi kuin osasin odottaa. Ei tosin huonossa mielessä vaan haastellisessa.
Sumiasta tulisi vaikka mitä jos olisi aikaa treenta vaikka mitä. Päälajin (paimennus) rinnalle otettu agility edistyy juuri siinä tahdissa kun treenaa. Kaikki tuntuu Sumian kanssa helpolta. Jos olisi tehty tokoa niin luulen, että siinäkin menisi huimaa vauhtia eteenpäin (ollaan kyllä testattu).
Sumian AgilitySharks valmennus loppui kesäkuussa ja sen myötä koiralle on kasvanut hurja agilitypalo. Jatkeeksi ollaan käyty kerran viikossa alkeistreeneissä tiistaisin. Miksi alkeis ? Nooh, halusin että kaikki esteet tulee koulutuksen myötä järjestelmällisesti läpikäytyä kouluttajan/avustajan kanssa ja että koulutuksessa on vakiovuoro. Samoin tulee opeteltua odottelua kentän laidalla ja totuteltua muihin rekkuihin kiihdyttävän lajin lähimaastossa. Hyvinhän tuo kaikki on sujunut.
Syksyn ja talven hallikauden aikana pääpaino on kontakteissa ja kepeissä. Ehkä ensi keväänä ollaan kisavalmiita :)
Paimennus .... jaahas. Koirasta on ihan 100% vaikka ja mihin, mutta ohjaaja ei ole edes samalla galaksilla - ainakaan joka hetki. Parin viime viikon aikana olen kuitenkin käsittänyt mitä pitää asian eteen tehdä ja parit viime treenit on onnistunut hyvin ja ollaan tehty asioita yhdessä, mikä tuntuu taivaalliselta. Mitä siis tehdään ? Suunnitellaan hyvä lyhyt treeni ja taas suunnitellaan hyvä korjaussetti jne. ja minua häirinneet ulkopuoliset häiriöt minimiin. Antamaani paineeseen tulee koiran vastata ja tässä on lähietäisyydessä tapahtunut muutos parempaan, mutta paineen voima heikkenee etäisyyden kasvaessa ja tätä nyt mm petrataan. Muitakin asioita on listalla, mutta jos nyt lähtis tuosta ja palais ajoittain / hetkellisesti muihin kun yhdessä tekeminen sujuu ongelmitta.
sunnuntai 24. heinäkuuta 2016
Kesäloman jälkeistä elämää ... 18.7.2016 asti
Terve koira on ilon aihe. Hieno Sumia !
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=ER48601%2F15&R=297
Heti loman jälkeen 14.6.Sumian kanssa piiiitkästä aikaa agilitytreeneissä. Kujakepit ja pussi meni hienosti sekä irtoaminen rengaan, hypyn, putken ja hypyn päähän lelulle.
Meillä oli kivaa !
Ma 13.6. Toisto loisti tokotreeneissä, jossa takana myös 1 kk tauko. Hyvin teki kaikki mitä pyydettiin ja oli kuulolla. Myös Ripa muisti mikä laji se toko olikaan. I am happy happy !!
Keskiviikkona lampien pariin.
Su 19.6. kisattiin poikkeuksellisesti Kausalassa Hilun luona ASCA Trial ankat ja lampaat.
Here are Ripas results from ASCA trial in Kausala: ducks open class 90 points, placement 4/4 and sheep advance class, 99 points placement 3/6. I am please. Judge Anneke de Jong.
Juhannuspaimennukset Pukkilassa 25.6.
Ripalle ratatreeniä (haku, nosto, kuljetus tolpan ympäri ja kuvitteelliset portit sekä häkitys) kahdella eri lammassetillä, joilla aivan eri tyylit liikua, tulla ihmiseen ja reagoida koiraan. Toisten kanssa peruskuljetusta ja toisten poispäinajoa. Ripalle sopii liukkaat, nuoret uuhet.
Toisto sai työstää piiitkään ollen samalla apuna lauman erottajana ja - voi kun se oli pätevä !
Sumia mukana mutta tänään otti iisimmin.
Lopulta pääsivät uimaan ja sekös oli ihanaa, kun minutkin piti varpaista päälakeen kastella.
Kuun vaihteessa alkoi taas polttelemaan maaseutu ja luonnon kutsuun on vastattava eli reissuun lähtö. Pe 1.7. töiden jälkeen auton nokka kohti Uukuniemeä, jossa koirat pääsi uimaan mielin määrin.
Juhannuspaimennukset Pukkilassa 25.6.
Ripalle ratatreeniä (haku, nosto, kuljetus tolpan ympäri ja kuvitteelliset portit sekä häkitys) kahdella eri lammassetillä, joilla aivan eri tyylit liikua, tulla ihmiseen ja reagoida koiraan. Toisten kanssa peruskuljetusta ja toisten poispäinajoa. Ripalle sopii liukkaat, nuoret uuhet.
Toisto sai työstää piiitkään ollen samalla apuna lauman erottajana ja - voi kun se oli pätevä !
Sumia mukana mutta tänään otti iisimmin.
Lopulta pääsivät uimaan ja sekös oli ihanaa, kun minutkin piti varpaista päälakeen kastella.
Kuun vaihteessa alkoi taas polttelemaan maaseutu ja luonnon kutsuun on vastattava eli reissuun lähtö. Pe 1.7. töiden jälkeen auton nokka kohti Uukuniemeä, jossa koirat pääsi uimaan mielin määrin.
Toiset osaa uida paremmin kuin toiset. Sumia räpiköi :) Joten la mentiin Kiteelle paimentamaan koko päiväksi. Hienoa oli !
Terassilla ruokailua.
Rentoa meninkiä
Ripalla jumeja, vastasi hyvin hoitoon ja rentoutui. Jumit saatiin auki. Seuraava aika Ripalle ke 17.8.
Sumialla ei ollut mitään ja sai todella paljon kehuja.
Kyllä nyt on treenivarusteet kunnossa !
8.7. Ihan parhaat tokotreenit ihan parhaassa seurassa - TOKOLAHNAT !!
Kyllä minulla on pätevä toko-Toisto
Kiitos Nea kuvista
13.7.2016 Ripa täytti 6 vuotta. Toivottavasti vielä monta yhteistä vuotta edessä !
Mitä mitä - taas joku on pakannut kamat ja mihin nyt suunnataan ????
No Kiteelle tietty !
Toisto on jo menossa !
Ensin mökille Uukuniemelle, jossa seuraan liittyi Seinäjoelta Outi Huutin kera.
Sitten la ja su 16.-17.7. Kiteellä ASCA Trial kisoissa
Toisto muuten tippu tuonne ?!
ASCA paimennustuloksia: Ripa molempina päivinä ankoilla sija 1. ja titteli OTDd. Lampailla tänään sija 3. / Ripas results on herding yesterday placement 1. with ducks and a title OTDd. Nothing to say with sheeps. Today placement 1. with ducks and 3. with sheeps. I am very very proud of him !
Paimen ystävätär Huutin vieressä.
Paimen ystävätär Huutin vieressä.
Tuomareiden linja oli tällä kertaa tiukoin mitä ikinä ja hyvä niin. Kukaan ei saanut Q:ta ilmaiseksi tai edes yrityksellä vaan kyllä piti olla ihan nappi suoritus.
Ma aamusta Sumian kanssa perusratatreeniä tai tarkemmin pätkiä perusradasta Minnan luona. Ensin hakuja/flänkkejä treeniaitauksessa, vaistokuljetusta ja häkitystä sekä vielä hakuja ja flänkkejä, lopuksi omatoimitreenit. Sumia oli kuumakalle ja kävi napsimassa uuhia ja napsi itseäänkin kieleen siten, että verta tuli ihan reilusti. Treenit ei olleet helpot ollenkaan, jotenkin olin ihan hukassa ja sainkin paljon pohtimista:
"Maanantaina koulutuksessa Sumia puri ja eilen keskiviikkona omantoimitreeneissä ei ollut yhtään edes siinä mielentilassa että olisi purrut (tosien ei ihan rentokaan, mutta molemmat flänkit aukesi, vähemmän jumis, oli kuulolla). Miksi ? Minä tulin siihen johtopäätökseen, että koulutuksessa olen itse epävarma/heikko/toisen henkilön(kouluttajan) ohjauksessa ja viisas koira ei edes tuolloin halua tehdä minun kanssa hommia ja puree, kun turhautuu/ohjaan epäloogisesti/olen epävarma jne. En myöskään ”uskalla” (epäröin) olla koiraa kohtaan vaativa, kun olen kouluttajan silmän alla vaan yritän ohjata koiraa normaalia kiltimmin, jolloin koira tekee vähän mitä itse tahtoo. Eli annan kouluttajan ”häiritä” mun ja koiran yhteistyötä. Kun ”härötekijä” on poissa, sujuu treeni. Mun oma asenna on se ratkaisevin juttu.Eilen olisi ollut oiva tilanne kuvata treenit ja laittaa jakoon, mutta en halunnut edes ottaa kuvausta mukaan sotkemaan treenejä eli luomaan itselle painetta onnistua. Tällä viikolla otan vielä tavoitteeksi kuvata treenit ja ottaa mukaan treeneihin ystävän tolpalle.
Tavoite koulutuksessa: yritän päästä tilanteeseen, jossa saan/pyydän tarkat ohjeet tehtävään, ennakoidaan kouluttajan kanssa muutama tiplukohta ja sen korjaus ja sen jälkeen menen koiran kanssa kuplaan suorittamaan tehtävää. Suorituksen jälkeen käydään läpi kouluttaja kanssa tehtävän onnistuminen ja palaute. Tehtävä suoritetaan uudestaan korjauksien/vinkkien jne perusteella em mukaisesti. Jos olen tehtävän aikana koko ajan itse hereillä kouluttajan suuntaan en voi olla koiran mukana tehtävässä ja kyllä se sen tietää.
Kouluttajalla ei tässä asiassa ole merkitystä vaan minä oireilen kaikilla samoin. Vastaava tilanne oli n 4 vuotta sitten ensimmäisen koiran kohdalla tosin toinen laji eikä koira purrut, mutta koiran haluttomuus tehdä jne johtui minun asenteesta. Jos nyt ainakin korjais oman asenteen ensin ja katsois miten sillä edistytään. Ja toivotaan kouluttajille pitkää pinnaa mun kanssa."
Kotimatkalla ma 18.7. ilma oli todella ihana klo 22 -
kyllä Suomen kesä on sitä jotain, niin erityinen !
Mihinkään en vaihtais.
Kesäloma 14.5.-10.6.2016 Kiteellä Potoskavaarassa Ollilan tilalla http://www.farmirekku.com/
La 14.5. lähtö ja kuukausi lomalla jo tutulla maatilalla. Näillä pitäis pärjätä.
Ihana päivä su 15.5. Aurinko illan viime hetkiin asti treenien päätteeksi.
Ma ja ti 16.-17.5. saatiin huippukoulutusta. Treenikentän vasemman reunan katsomossa harvinaisia arvovieraita,Charolais hiehoja 9 kpl . Kiitos kouluttajat Anja, Jonna, Minna jaLeena. Sekä tietty kaikki mahtavat treenikaverit. Kovalevy aika täynnä sulatettavaa asiaa ja Sumiahan oli mahtava !!
Silloin kun lampailla on rento ja turvallinen olo, levittäytyy ne koko laidun saralle helminauhaksi. 18.5.
Vesihuoltoa hiehoille
Olin päässyt Lammas ja vuohi -lehteen
21.5. päivä Merja kanssa: hoidettu omat ja muut 8 rekkua, tarkastettu lampit, pesty yhden karitsan pylly, yksi uuhi tissitarkastettu, aitaa rakennettu jne. Aikas kivaa.
Hellepäivinä koirat viihtyy hyvin viileässä tarhassa.
Heinähatun ja vilttitossun lääkitys on kohillaan
25.5.
25.5. päikkärit
Lampaat edessä ja hiehot takana.
Hiehot kävi uteliaisuuttaan liian liki Ripan häntää, jolloin R kääntyi ja oli vakuuttava.
Ei tullut toiste.
27.5. Tiekuljetus laitumelle
Määränpäässä
Itikkaa riitti. Kyllä jo ehdin todella huolestua, mutta sitten alkoi helpottamaan.
Aika on täällä laitumella pysähtynyt tai sitä ei vaan ole. Jos kelloa katsoo niin joka kerta hämmästyy ajan ripeästä juoksusta, mihin se valuu ? Luulisi että aika menee hitaasti, kun paljon ollaan paikallaan lampaiden märehtiessä varjossa kuumuudelta tai tehdään pikku siirtymiä, mutta valitettavasti aina ilta tulee yllättäen.
Eilen oli laidun vapaa päivä ja treenattiin kunnolla. Sumialle lyhyitä hakuja, jotka syntyi muutaman treenin jälkeen. Vasen vahvempi ja kaari pulleampi. Haussa tasapaino vähän hukassa/lauman kattaminen, mutta pienin avuin löytyy. Stoppi on hieno, kiitos siitä Lindalle ! Kunpa muistaisin aina olla siinä kriittinen. Illalla vielä isomman pässilauman kanssa samoja hakuja: lähetys puolen valinta, koira kontrolliin, maahan ja lähetys (suuntakäsky/suhinaa). Stoppi ja hallittu nosto. Niin siis teoriassa mutta aina ei mene putkeen, kuitenkin hyviä onnistumisia saatiin. Muutama lyhyt poispäinajo pätkä, joissa "painaa" oikealla mutta kiva alku.
Ripalle myös pässilauman kanssa treenisulkeiset: hakuja "pimeään" kohtalaisella matkalla ja työstettävää vähän nihkeällä ryhmällä. Sekä poispäin ajoa. Olin kyllä erittäin tyytyväinen Ripan suorituksiin niin päättäväinen ja itsevarma hauissa ja tökki pässit liikkeelle hyvin ja oli kuulolla koko ajan.
Muistutus vielä : pitää koira jo autosta/häkistä jne otettaessa hyvin hallinnassa eikä anneta juosta vapaasti !
Näihin tunnelmiin jää taakse taas yksi maanantai 30.5.
Tänään 31.5. Toistokin pääsi laitumelle mukaan, vaikkei ihan ymmärrystä ole, mutta tuopa pikkasen lisähaastetta. Iloinen se on ainakin ja yrittää paljon matkia Ripaa.
Iso kiitos Pialle treenimahdollisuudesta !
Joensuu 2.6. Sumia 14.4 kg ja sisko Razan 17.5 kg kävivät kyynär-lonkka- ja selkäkuvissa. Molemmat pimut tiptop typyjä ja nuoresta iästä huolimatta paikat napakasti paikallaan. Otettiin myös dna näyte cea:ta varten.
Hellepäivänä 3.6. verkkainen siirtyminen tien pientareita napsien.
La 4.6. aamupäivänä päästiin matkaan laitumelle vähän myöhemmin, sillä aamusta oli eka Ripan treenit ja sen jälkeen rännitystä hetkisen.
Ilma ei ollut onneksi enää eilisen kuuma vaan tuulinen ja sovipa, jottei itikat ja paarmat kiusaa.
Kuvat kuljetuspätkästä jossa metsästä tullaan satumaiselle metsätielle, joka päättyy laitumelle. Tämän siirron kauneimpia kohtia <3
Sadepäivän varustus:
kumpparit, sadehousut ja -takki sekä muut tilpehöörit JA NELIAPILA !
Pari päivää sitten helle ja tänään aamusta tuli rakeita.
Pitkässä (mua vähän alle kainalon) kukkameressä saa tarkkaan katsoa, että pikku karitsat on mukana. Hyvin näyttää maistuvan.
Tänään 9.6. mennään viimeistä päivää. Lampit laiduntaa ja koirat on hiirijahdissa.
Vettä tulee ja ilma on kolea.
Ma arki odottaa Vantaalla, mutta I WILL BE BACK !
Aamulenkin lopussa Sumia ottaa sähköä paimenlangasta ja pinkasee karkuun. Lähden Ripan ja Toiston kanssa perään, mutta koiraa ei näy. Pari tuntia etsitään ja lopulta tulee emolehmälaitumelta luokse.
Aamupalan jälkeen lähdetään laitumelle - viimeistä kertaa. Sää on epävakaa ja sataa, joskus aurinko pilkottaa synkkien, raskaiden pilvien lomasta. Laitumelle päästään aika kivuttomasti. Sataa sataa ja hetkeksi tumma verho vetäytyy ja aurinko pääsee esiin, ihana lämpö. Vierestä lipuu todella ikävän näköiset pilvet ja yhtä äkkiä sataa rakeita oikein kunnon kuuron. Äkkiä lehtipuiden alle suojaan, lampaatkin juoksee sinne. Siinä hetki seistään kaikki sulassa sovussa. Kun kuuro ohi, lähdetään kotiin päin.
Lyhyt siirtymäpätkä:https://youtu.be/4DV6p74jDrE
KIITOS JÄLLEEN MINNA, SANTERI WÄINÖ JA LOTTA !
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)